Mitäs nyt?
Pääsykokeet oli ja meni. Päällimmäiseksi jäi pettymyksen tunne. Luin niin paljon, mutta kuitenkin ehkä väärin. Saa nähdä riittääkö pisteet, pelkään pahinta. Varasuunnitelmia onneksi on takataskussa, vielä kun osaisi valita niistä sen parhaan.
Nyt kun ei ole pääsykokeita luettavana, en oikein tiedä mitä tekisin. Lasten mentyä nukkumaan iskee ihmetys, mitäs nyt. Vie ehkä aikaa tottua taas normaaliin elämään. Mitä kummaa tein silloin joskus kun en käyttänyt lähes kaikkea vapaa-aikaani lukemiseen? :D Mitä te muut teette?
Eilen käytiin tutustumassa lasten päiväkotiin vanhempainillassa. Ihan mukavalta paikalta vaikutti. Illalla lähetettiin mummi kotimatkalle, johan se ehti 1,5 viikkoa meillä viettääkin lastenhoitoapuna.
Tänään kävin salilla ensimmäistä kertaa tällä viikolla. Bodyjamin uutta ohjelmaa testasin. Oli ihan kivaa, sai se ainakin hien pintaan. Iltapäivällä käytiin vielä ulkoilemassa koko perheen voimin leikkipuistossa.
Huomenna tapaan kavereita, nettituttuja. Ajattelin ottaa pari siideriäkin. On tämä netti ihmeellinen paikka, kun täällä tapaa semmosia kaikenlaisia ihania ihmisiä! En varmaan tuntisi täältä Tampereeltakaan kuin pari ihmistä, ellen olisi eksynyt netin ihmeelliseen maailmaan. :)
Oletteko te lukijat löytäneet ystäviä netin välityksellä?
This entry was posted on Friday, June 4th, 2010 at 21:06 and is filed under Sitä sun tätä. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.
June 4th, 2010 at 22:22
Iltaisin lasten mentyä nukkumaan teen tietysti käsitöitä ja luen blogeja. :)
Ja kyllä, yhden erittäin läheisen ystävän olen löytänyt ainakin netin välityksellä, hän lukee paraikaa kirjaa tuolla sohvalla. ;) Tunnetaan perheessämme parhaiten nimellä Isi. :)
Toivottavasti opiskelupaikan suhteen tärppää! :)
June 8th, 2010 at 20:21
Voi että, mä pidän sulle peukkuja että plan a toteutuisi.
Ja joo, iltaisin mä neulon, ompelen, surffaan ja kuokin ja kitken tuolla ulkona. Teen saippuaa, puhun puhelimessa, luen kirjoja ja lehtiä, katon välillä telkkaria. Sävellän ja sanotan ja laulan biisejä. Miehenkin kanssa jopa välillä tulee muutama sana vaihdettua. ;)
Ja toinen joo, ihan oikeita ystäviä oon löytänyt netistä. Ensi viikonloppunakin menossa sellasta isompaa porukkaa tapaamaan, ollaan tavattu netissä jo 10 vuotta sitten, sillon kun meidän isommat lapset oli vauvoja. Ja voisin kuvitella että noi ystävyydet on sellasia että ne kantaa koko elämän.
Muitakin yksittäisiä nettiystäviä on. Eiks meidätkin voi periaatteessa sellasiks laskea, netissä mekin ollaan tavattu vaikka naapureissa asuttiinkin. Muuten oltais kävelty toisistamme ohi eikä tulis enää varmaan yhteyksiä pidettyä.
June 12th, 2010 at 15:32
Kiva juttu, että muutkin ovat löytäneet ihania ihmisiä netin välityksellä. :)
Kiitos Anu peukuista.