Pari viikkoa sitten käytiin Särkänniemessä koko perheen voimin. Mukana olivat myös tyttöjen kaksi kummia. Memmillä ja isillä oli rannekkeet. Aamullekin olisi pitänyt ottaa, oli se sen verran hurjapäänä menossa laitteisiin siskon kanssa. Ostettiin sitten muutama kertalippu. Toivottavasti päästään vielä uudestaan, niin saa Aamukin sitten hurjastella ihan kunnolla.

Aamukin on vihdoin oppinut sanomaan kunnolla muutamia sanoja. Äitiä ja isiä hokee jatkuvasti ja lempipuuhaa onkin mennä parvekkeelle huutelemaan äitiä tai isiä. Ohikulkijoille on myös hauska huudella parvekkeelta “auvaa” (vauva). Neiti osaa sanoa myös ainakin hei hei, nähdään, au ja Memmi. Jos Aamua pyytää sanomaan jotain, ei neiti usein suostu vaan puhuu vaan jos itse innostuu.

Leikkipuistossakin neiti on ihan hurjapää. Memmi viihtyy pitempiä aikoja yhden homman parissa, mutta Aamu juoksee paikasta toiseen ja kiipeää joka paikkaan.

Huomenna saan vihdoin tietää pääsenkö opiskelemaan. JÄNNITTÄÄ!!

Ihania hellepäiviä kaikille! <3

Katsottiin eilen The Imaginarium of Doctor Parnassus. Suosittelen katsomaan tämä hieman omalaatuisen leffan, jo ihan senkin takia, että elokuva jäi Heath Ledgerin viimeiseksi. :(
Traileria:

P.S. Bloginkirjotusinto on nyt vähän hukassa. Eikä sitä ole ollut oikein mitään kirjotettavaakaan, peruseloa meillä päin. Katsotaan nyt, miten into palailee, jos palailee, kun ensi viikolla saan tulokset pääsykokeista.

Annan uus biisi on aika hyvä

Alicia on aina yhtä ihana

Redrama, pariin vuoteen ei ookaan tullu kuunneltua, mut kyllä tätä mielellään kuuntelee

Tää Robbie on omistettu Aamun Hanna-kummille, kun se kuitenki tykkää <3

Loppuun vielä yks hyvä

Käytiin ystävien kanssa piknikillä puistossa. Sorsia oli hauska katsella. Piknikin jälkeen käytiin vielä jätskillä viereisessä Kesäkahvilassa. Memmi tiputti jätskipallonsa, TAAS! :D

Muuta erikoista meille ei kuulukaan. Blogiakaan ei oikein ole huvittanut päivittää, kun ei mitään erikoista tapahdu. Salilla ja jumpissa olen käynyt ahkerasti noin kolme kertaa viikossa. Se on kyllä niin piristävää/rentouttavaa, kaikki ahdistavat asiat unohtuu, ainakin hetkeksi. Saa yölläkin nukuttua kunnolla, valosta huolimatta. Viikko sitten tapasin kavereita ja oli hurjan hauskaa, pääsin kotiin vasta kahden aikaan yöllä. En muista millon viimeeksi olisin valvonut niin pitkään omasta halustani, ehkä joskus vuonna 2005. Tämä viikko onkin mennyt reissusta palautumiseen, kun rytmi meni vähän sekaisin. Päivällä nukuttaa ja yöllä ei.

Tänään käytiin kolmestaan lasten kanssa Cittarissa viikon ruokaostoksilla. Onneksi on tuplarattaat, niin saatiin ostokset kotiin asti. Nyt katsellaan sadepäivän iloksi lastenohjelmia ja herkutellaan karkkipäivän kunniaksi. Namnam.

Pääsykokeet oli ja meni. Päällimmäiseksi jäi pettymyksen tunne. Luin niin paljon, mutta kuitenkin ehkä väärin. Saa nähdä riittääkö pisteet, pelkään pahinta. Varasuunnitelmia onneksi on takataskussa, vielä kun osaisi valita niistä sen parhaan.

Nyt kun ei ole pääsykokeita luettavana, en oikein tiedä mitä tekisin. Lasten mentyä nukkumaan iskee ihmetys, mitäs nyt. Vie ehkä aikaa tottua taas normaaliin elämään. Mitä kummaa tein silloin joskus kun en käyttänyt lähes kaikkea vapaa-aikaani lukemiseen? :D Mitä te muut teette?

Eilen käytiin tutustumassa lasten päiväkotiin vanhempainillassa. Ihan mukavalta paikalta vaikutti. Illalla lähetettiin mummi kotimatkalle, johan se ehti 1,5 viikkoa meillä viettääkin lastenhoitoapuna.

Tänään kävin salilla ensimmäistä kertaa tällä viikolla. Bodyjamin uutta ohjelmaa testasin. Oli ihan kivaa, sai se ainakin hien pintaan. Iltapäivällä käytiin vielä ulkoilemassa koko perheen voimin leikkipuistossa.

Huomenna tapaan kavereita, nettituttuja. Ajattelin ottaa pari siideriäkin. On tämä netti ihmeellinen paikka, kun täällä tapaa semmosia kaikenlaisia ihania ihmisiä! En varmaan tuntisi täältä Tampereeltakaan kuin pari ihmistä, ellen olisi eksynyt netin ihmeelliseen maailmaan. :)

Oletteko te lukijat löytäneet ystäviä netin välityksellä?