No nyt on joulut ja uudetvuodet vietetty, ja ne menikin oikein hujauksella. Jouluaatto vietettiin kotona perheen kesken herkutellen ja lahjoja availlen. Ja mitä olisikaan kotiäidin jouluaatto ilman pyykin pesua ja pakkaamista. Joulupäivänä nimittäin suuntasimme yli 300 kilomerin päähän Itä-Suomeen vanhempieni luokse. Tapanina käytiin miehen äidillä. Lauantai oli melko rentoa ystävien tapaamisaikaa ja sunnuntaina vuorossa oli nimiäiset. Pieni sai nimen ja neljä ihanaa haltijakummia elämän tietään turvaamaan. Mukana juhlissa oli myös esikoisen pari kummia sekä uusien kummien lapsia, joten meno oli melkoinen. Illalla kylään saapuivat vielä kaksi isomummoa sekä -ukko ja isoeno. Lahjoja tuli valtavasti ja ehdimme jo miettiä, mahtuuko koko satsi edes tilavaan perheautoomme (Peugeot 206). Maanantaina palasimme Tampereelle. Oli mukavaa olla reissussa, mutta myös ihanaa palata kotiin. Uutena vuotena ihmettelimme rakettien räiskettä ja itse olin unten mailla jo klo23.30. Eli se siitä vuodenvaihteesta.

Vauva on kasvanut ja kehittynyt valtavasti. Pitkällään ei sylissä viihdy enää yhtään vaan pystyyn on päästävä. Masuvaivat ovat onneksi historiaa ja tyttö on oikein hyväntuulinen ja väläyttää ihanan hymyn, kun joku hänelle juttelee tai muuten viihdyttää. Kovasti juttelee ja seuraa maailman menoa. Kokonaisuudessaan ihana pakkaus!

Kuvassa äiti ja pieni tapaninpäivänä.

Ensimmäinen hymykuva.

Tänään käytiin taas neuvolassa. Tyttö on kasvanut hurjasti. Mitat olivat jo 5100g (4495g), 55cm (53cm) ja päänympärys 38,5cm (38cm). Suluissa viime kertaiset mitat. Vauva on jäntevä ja nostaa päätään reippaasti mahallaan maatessaan. Kasvoissa on hormooninäppyjä mutta muuten iho on hyvä. Nyt on ollut pari päivää vähän nuhainen. Nenä tuhisee ja yskittää. Nyt nukkuu ensimmäistä kertaa päiväunia parvekkeella. Ulkona nenä tuntuu vetävän paremmin kuin sisällä ja saa nukkua muutenkin paremmin, kun ei ole tuo isosisko kiljumassa korvan juuressa. Itse olen vainoharhainen ja olisin koko ajan menossa tarkistamaan, että kaikki on hyvin.

Tässä yksi vanha kuva vauvasta. Kuvassa tyttö on kai noin kolmen-neljän viikon ikäinen.

Vauva on tänään jo 4 viikkoa vanha. Merkkipäivän kunniaksi neiti on ollut kuin enkeli ja nukkunut melkein vaan. Vaipanvaihdon yhteydessä pieni innostui höpöttämään äitille oikein urakalla ja saimpa kokea ensimmäisen kunnon hymynkin. Nyt illasta on hiukan itkeskellyt masuvaivoja ja taistellut unta vastaan.

Monen tunnin raivareita pieni sai sen viikon ajan, jonka jälkeen oli monta itkutonta iltaa. Nyt taas sunnuntai- ja maanantai-iltoina itkettiin mahakipua. Luulen, että vaivat johtuvat omasta ruokavaliostani. Ruisleivän jätinkin jo kokonaan pois ja ensi lauantain karkkipäivästä jää suklaa puuttumaan (voi ei, miten selviän!?).

Tässä eilen otetussa kuvassa neiti pötköttelee ystäväni neulomat villapöksyt jalassa (suurkiitokset Jennille! <3 ).

Isosisko tykkää halia pikkuista ja eipä pieni pane pahakseen.

Tänään käytiin pienen kanssa ensimmäistä kertaa neuvolassa. Pikkunen oli niin tyytyväisenä ja vaan katseli ympärilleen. Neuvolatäti kehui ikäistään vanhemman oloiseksi ja tosi virkeäksi vauvaksi. Painoa on kertynyt tytölle 4495g ja pituuttakin on jo 53cm. Hyvin menee muutenkin, paitsi että pieni saa illalla kamalia raivareita kun pitäisi käydä nukkumaan. Jotain pitäisi saada lupsuttaa, mutta kun maitoa alkaa tulla, alkaa hirveä raivoaminen. Eilen hyväksyi tutin, mutta illalla raivottiin silti. Nukkumaan päästiin puoli kahden maissa yöllä. Kävin vielä isosiskoakin nukuttamassa pariin otteeseen, kun heräsi vauvan huutoon. Isi ei tietenkään kelpaa, vaan äitin pitää olla nukuttamassa ja jos ei onnistu saa tuo isompikin hysteerisen kohtauksen. Huoh. Voi noita raivottaria…

Neuvolareissula tuli tehtyä kolmas vaunulenkkikin. Toissapäivänä aloitettiin ulkoilu, kun uudet tuplarattaat (Carena double swing) tulivat. Isosiskokin on ollut rattaista niin mielissään, ettei malta edes päiväunille niihin käydä. En tiedä johtuuko rankasta ulkoilusta ja kuntoilusta vai mistä, mutta minulle nousi nyt illalla kuume. Äsken mittari näytti 37,9 astetta ja siltä kyllä tuntuukin. Mitään rintatulehduksen oireita ei kyllä ole ilmennyt ja toivonkin, ettei tämä sitä olisi.

Nimeäkin on jo mietitty ja kun asiasta kysyttiin isosiskolta, oli ehdotus tomerasti “Lamppu”. Somaa. No, mitä voi odottaa tytöltä, jonka vauvanuken nimi on Nenä.

Nyt lepäilemään..

Tuli lapsi tuulen kainalossa

tähtisateen takaa

pian herttaisia hymyjä

hän ympärilleen jakaa.

Torstaina 30.10.2008 klo 7.29 se tapahtui.  Tyttö tuli, 4160g ja 50cm. Synnytys meni hyvin ja lauantaina (1.11.2008) päästiin kotiin. Isosisko on innoissaan ja nyt opetellaan elämää nelihenkisenä perheenä.