Neuvolassa tänään käyty ja kaikki hyvin. En ole oikein vielä edes sisäistänyt tätä raskautta. En ole nähnyt edes yhtään painajaista, jossa vauvalle tapahtuisi jotain ikävää, toisin kuin esikoista odottaessa. En ole nähnyt yleensäkään vauvaunia viime aikoina. No, nyt kun ollaan jo viimeisellä kolmanneksella, alkaa pikkuhiljaa miettiä tulevaa synnytystä. Montakohan kertaa sitten taas ajattelee, että mihin tilanteeseen sitä on tullut itsensä laitettua.

Osasyynä valmistautumattomuuteeni on se, että meillä on asunnonhaku kesken. Tai siis, koko kesä ollaan etsitty asuntoa Tampereelta (ts. toiselta puolen Suomea), mutta sopivaa ei ole vieläkään löytynyt. Olin jo suunnitellut, että menen sitten uudessa kaupungissa mammajoogaan jne. mutta taitaa joogat jäädä väliin tällä kertaa. Hyvä jos ehditään muuttaa, ennen kuin tulee lähtö sairaalaan. Todella stressaavaa, kun ei yhtään tiedä milloin ja missä sitä asuu. Ei oikein osaa suunnitella vauvaakaan varten.

No onhan noita vaippoja tullut väkerrettyä. Taas kaksi valmistui eilen.

Sisäpinta samaa harmaata velouria, kuin edellisissä. Pesutarratkin löytyy.

Ja ulkopinta Nanson raitatrikoota. Välissä tyynyliinakangas tukemassa.

Nuo on kai kokoa M, kun esikoisellekin mahtuivat päälle. S-kokoa olin tekemässä, mutta ilmeisesti nuo valmiiksi leikkaamani kankaat sattuivat olemaan suurempaa kokoa.

Olen minä kyllä vähän vaatteitakin jo hankkinut. Esikoisen vauva-ajan unisex-vaatteista tuli suuri osa myytyä kirppiksellä, kun ei sillon tullut mieleen, että toinen voisi tulla jo näin pian. Tänään ostin tuon kuvassa ylhäällä keskellä olevan panda-bodyn (70% ale). Aikaisemmin keväällä ostin netistä käytettynä nuo kaksi viime vuoden äitiyspakkauksen vihreäsävyistä asukokonaisuutta, oliivinvihreän raita-bodyn, oliivinvihreät puolipotkarit sekä pallo-bodyn ja -potkarit. Etualalla omat suosikkini: Lindexin poistoalesta keväällä ostamani, ihana violetti etana-body ja söpöt raitapöksyt. Sopivat mielestäni sekä tytölle, että pojalle. Meillä ei siis vielä ole hajuakaan kumpi sieltä tulee. Jännittää…

ps. Se viime viikolla ostamani kasvonaamio oli muuten aivan loistavaa. Eilen pääsin sitä nassuuni testaamaan ja saa kyllä täydet kymmenen pistettä ja papukaijamerkin. Iho on nyt niin pehmoinen ja tuoksukin oli raikas. Noita täytyy käydä hakemassa lisää…

(4.7.2008 kirjoitin näin, mutta se oli hävinnyt, kun sain tuon vanhan, pitkän sepustuksen takaisin)

Noniin… Eilen kirjotin kilometrin pituisen tekstin ja nyt se on kadonnut kuin tuhka tuleen. Eikä yhtään v***ta. Mur. Tästä lähtien siis teen kaikenmaailman varmuuskopiot, ettei varmasti kallisarvoiset tekstit huku johonkin bittiavaruuteen.

No, asiaan. Tällä hetkellä mennään raskaudessa viikolla 24+5. Jotenkin tuntuu, että nyt toista odottaessa kaikki vaivat tulevat paljon aikaisemmin ja paljon pahempina kuin esikoista odottaessa. Pahinta on lantion löystyminen ja siitä aiheutuva “luiden” vihlominen. Toinen jokapäiväinen vaiva on närästys. Rennie alkaa olla paras ystäväni.

Onneks sentään alkuraskauden pahoinvoinnista selvittiin ilman oksentelua, eikä omituisia mielihalujakaan ole pahemmin ollut. Hieman kyllä kummastuttaa, kun telkkarin grillipossumainosta katsellessa herahtaa vesikielelle. Ja juu, olen siis kasvissyöjä.

Tyttö on ihana kun juttelee masulle: “Moi vauva, täällä isosisko.” Olen myös kannustanut neitiä laulamaan tulevalle pikkusiskoveljelle, “että vauva sitten tunnistaa synnyttyään tytön laulun ja rauhoittuu”.