Pitihän se arvata, että alkuviikon ylienergisyys verottaa voimia loppuviikosta. Olen ollut pari päivää taas hermo niin kireällä, että joku lepoloma olis tosiaan paikallaan. Olen myös saanut omituisi sydämentykytyksiä (no en oikeasti, mutta kummallista ahdistuneisuutta olen kokenut kuitenkin) kaikenmaailman ympäristöön liittyvistä asioista, kuten kaupan hedelmäosaston pussiviidakosta ja omista kulutustottumuksista ja -pakoista (rahattomuus kun aiheuttaa sen, ettei voi ostaa sitä mitä todella haluaisi ja olla ostamatta jotain muuta).

Lisäsinkin linkkilistaan pari uutta ekohenkistä blogia (Kemikaalikimara ja Green Fashion Freak), jotka kannattaa tsekata. Kemikaalikimarassa oli hyvä juttu merkkilaukkujen todellisesta alkuperästä ja muitakin juttuja luin mielenkiinnolla.

Ahdistusta aiheuttaa myös, taas kerran, joka paikasta pursuava ylimääräinen tavara. Siivosin eilen vaatehuoneen ja siellä olis kirppikselle, tai jollekin halukkaalle, vaikka mitä. Ja vastahan minulla oli kirppispöytä pari kuukautta sitten. Huh huh! No onneksi huone tuli siivottua.

Jottei postaus olisi pelkkää valitusta, niin tässä meidän pienin iso tyttö, joka mm. kiipeää syöttötuolissa seisomaan, heti kun silmä välttää. En siis voi enää keittiössäkään tehdä mitään rauhassa, ilman että toinen on pää edeltä lattiassa tai mättämässä kissanruokaa kaksin käsin. Nyt se syö siskon paperirahoja, kun osaa näköjään avata leikkikassakoneen luukun.

On se neiti jo iso. Ei mikään vauva enää.

Neuleinnostus ei sentään ole vielä laantunut, vaan tömmästä on nyt tekeillä.

Baktus-huivin alku.

Harmi vaan, että tuota kyseistä kirppikseltä ostamaani luonnonväreillä värjättyä villalankaa ei ole tarpeeksi koko työhön, vaan osan joudun tekemään hieman eri sävyisellä langalla. No ehkä sitä ei huomaa. Yhdet villapöksytkin olis vielä lahjetta vailla. Ei vaan nyt just huvita poimia silmukoita lahkeensuista ja neuloa sukkapuikoilla, se on jotenkin tylsää puuhaa.

No, olihan niissäkin valittamisen aihetta, joten loppuun yks hyvä biisi:

Michael Jackson on kuollut. Vaikka en itse mikään fani ollutkaan ja oikeastaan pidin henkilön joitakin toimia hiukan kyseenalaisina, uutinen kosketti silti jollain tasolla. Tässä oma suosikki biisini.

Tämä on taas näitä päiviä kun ei pitäis nousta sängystä olleenkaan. Tai ei haluaisi nousta. Viime yönä ollaan herätty taas 1-2 tunnin välein. Memmikin heräsi kaksi kertaa huutamaan. Väsymyksestä huolimatta kävin gliding-tunnilla, joka oli aika hurjaa menoa. Nimi antoi ymmärtää jotain ihan muuta, mutta ohjaajakin vihjasi, että tunti on yksi rankimmista. No siltä kyllä tuntui. Äsken nukuttiin päikkäreitä. Olin juuri päässyt syvimpään uneen, kun Memmi huuteli oven välissä. Olin kuin halolla päähän lyöty. Ihmettelin, että onko nyt aamu, ja miksi mies ei ole paikallaan nukkumassa. Memmi oli sitten nukkunut noin tunnin, kun yleensä vetelee kevyesti sen kaksi tuntia ainakin. No mitä aikasemmin nukkuu, sen lyhyemmät unet.

Aamu harjoittelee kovasti tukea vasten seisomaan nousua, ja se onkin sitten yhtä kiukkuamista, kun ei suju niin kuin haluaisi. Äsken nousi sohvaa vasten, mutta muksahti lattiaan ja siitähän tuli tietysti itku. Voi toista raukkaa. Äitin lehtikorista on myös kiva tonkia muotilehtiä (tää mutsi kun onkin niin muodikas).

Yksi kiva juttu tässä päivässä oli, kun posti oli tuonut Elloksen jälkitoimituksena yhden mustan kesämekon, joka pääsi heti käyttöön. 8,90e tämä muistaakseni maksoi.

Voi hitsi, pitäs opetella käyttämään sitä itselaukeavaa. :D

Neiti linssilude hyppäsi mukaan kuvaan.

Ulkona on ihana ilma ja tuhlataan sitä taas täällä sisätiloissa hikoillen. Kohta pitäis syödä, ni jos sen jälkeen vaikka menis vielä ulos hetkeksi. Ei vaan oikein kolmestaan noitten neitien kanssa huvita. Oon laiska äiti, kun en jaksa keksiä lapsille hurjasti aktiviteetteja ja vie heitä joka päivä puistoon rellestämään, tai edes pihalle liukumäkeen. No, väsymyksen piikkiin.

Mut jee, Rediltä on tullu uutta musaa. :D