Lempi kirjastani, Elizabeth Gilbertin Omaa tietä etsimässä (Eat Pray Love), on tehty elokuva. En tiedä uskallanko mennä sitä katsomaan. En erityisemmin edes pidä Julia Robertsista ja pelkään elokuvan pilaavan jotain. Esimerkiksi Da Vinci -koodi oli elokuvana ihan ok, mutta ei kyllä vetänyt vertoja kirjalle (jota en elokuvan jälkeen jaksanut lukea loppuun, hups). Taru Sormusten Herrasta taas toimi elokuvinakin aivan loistavasti. Jos minun pitää nimetä lempielokuvani, se on Taru Sormusten Herrasta trilogia.

Kun Memmi oli vielä mahassa ja vauva, katsoimme varmaan koko 2000-luvun elokuvatuotannon siihen asti (no suurin osa kyllä jenkkileffoja, eli ei mitään kovin taiteellista). Monesti meni pari leffaa illassa, olin Makuunin vakioasiakas. Usein unohdan, mitä kaikkia elokuvia olen katsonutkaan, enkä oikein osaa muodostaa mielipidettä uusista elokuvista.

Onko kukaan muu aikonut katsoa kyseisen Eat Pray Love -elokuvan, tai lukenut kirjan? Mitä mieltä olette muista kirjoihin perustuvista elokuvista? Entä mikä on lempileffanne?

Tässä eräs asukuva viime viikolta:

Onkohan meillä jotenkin likanen peili? :D

Eli farkut, musta toppi, musta neuletakki ja korkonilkkurit. Tykkään kauheesti tuosta luonnonvalkoisesta rintakukkasesta. <3

Eilen käytiin miehen kanssa viettämässä parisuhdeaikaa. Syötiin Tivolissa sienileivät ja sen jälkeen käytiin perinteisesti elokuvissa. Katsottiin The Last Airbender 3D:nä. Leffa oli vaikuttava, mutta itseäni hiukan häiritsi se, että kaikki näyttelijät/henkilöt olivat niin nuoria. No onhan leffa varmaan vähän nuoremmille suunnattukin kyllä. Leffan jälkeen käytiin vielä Plevnassa oluella/siiderillä. Illasta nauttimista häiritsi aika paljon myös kova päänsärky, joka iski jo heti aamusta.

Kotona meitä vastassa oli nukkumaan menossa olevaa porukkaa. Äitin kenkiä piti kuitenkin päästä tietysti kokeilemaan.

Voiko olla onnellisempaa neitiä, kun saa äidin kengät jalkaan. :D

Tänään meillä oli kavereita kylässä leikkimässä. Aamu-raukalle tosin iski kova kuume. Illalla oli yli 39 astetta. Toivottavasti menee pian ohi.

Iltapäivällä nähtiin kaunis ilmestys:

Sateenkaari, joka näkyi taivaalla ihan alusta loppuun (kuvaan en saanut vangittua kuin puolet). Taustalla näkyi vielä häivähdys toisesta kaaresta. Kaunista.

Pieni kuumeinen neitikin kävi isin kanssa parvekkeella sateenkaarta ihmettelemässä.

Onneksi meillä on juuri mummi kylässä, niin pääsen huomenna itse opiskelemaan, Aamun kuumeilusta huolimatta. Memmin vien varmaankin aamulla päiväkotiin. Neidillä alkoi lauantaina tanssikurssi, josta tykkäsi kovasti. Ehkä nuo harrastukset antaa Memmillekin vähän rohkeutta ja itseluottamusta, eikä sitten enää ihan niin paljon ujostele uusia tilanteita ja ihmisiä.

Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille!

Katsottiin eilen The Imaginarium of Doctor Parnassus. Suosittelen katsomaan tämä hieman omalaatuisen leffan, jo ihan senkin takia, että elokuva jäi Heath Ledgerin viimeiseksi. :(
Traileria:

P.S. Bloginkirjotusinto on nyt vähän hukassa. Eikä sitä ole ollut oikein mitään kirjotettavaakaan, peruseloa meillä päin. Katsotaan nyt, miten into palailee, jos palailee, kun ensi viikolla saan tulokset pääsykokeista.

Tämän näköisinä oltiin eilen lähdössä Memmin kanssa elokuviin (Anteeksi kuvien huono laatu). Mentiin katsomaan Alvin ja pikkuoravat 2. Leffa oli ehkä tarkoitettu vähän vanhemmille, eikä Memmi oikein meinannut jaksaa istua paikallaan enää tunnin jälkeen. Oli kuitenkin kivaa viettää laatuaikaa yhdessä. <3

Nyt meillä on mummi kylässä lastenhoitoapuna. Saan sitten lukea niihin pääsykokeisiinkin. Loppurutistus vielä, kokeet on jo viikon päästä!!

..oli aivan ihana! Viimeeksi olen liikuttunut elokuvan huikeudesta eräässä Taru Sormusten Herrasta: Kaksi Tornia -elokuvan taisteluun valmistautumis kohtauksessa. Tänään liikutuin taas, henkeäsalpaavasta kauneudesta. <3 Mahtavaa!

Katsoimme siis 3D-version, joka oli meille ihan uusi juttu. Epäilin aluksi lasien toimivuutta ja oletin saavani päänsäryn, mutta hyvin toimivat. Välillä jouduin asettamaan laseja uudelleen, kun tippuivat nenälle, mutta se ei häirinnyt elokuvaan keskittymistä. 3D vaikutti kyllä elokuvakokemukseen vain positiivisella tavalla.

Myös elokuvan musiikki miellytti. Leffateatterissa vallitsi myös melko epätavallinen hiljaisuus koko elokuvan ajan. Yleensä kuuluu kesken leffan jotain tirskumista tai höpinää, mutta nyt oli aivan hiljaista. Tai sitten olin itse niin keskittynyt, etten kuullut mitään.

Ennen leffaa kävimme Nepalilaisessa syömässä itsemme ähkyyn. Lapset olivat olleet kiltisti mummin ja ukon kanssa, eikä tainnut olla edes kauhea ikävä. Eritäin onnistunut parisuhdeilta siis. <3

Tässä vielä musiikkia leffasta, vaikka monet varmasti ovat jo videon nähneetkin…