Hmph…Täällä ollaan edelleen. Viikkoja tänään 40+3 ja neuvolassa käyty, taas kerran. Kaikki hyvin, mutta jalkoja vaan turvottaa niin kamalasti. Tunnen itseni iltaisin ihan norsuksi näine pökkelöjalkoineni. Ihanaa.

Äitinikin saapui jo sunnuntaina tytönhoitoavuksi. Toivotaan, että kahden viikon loma riittää ja päästään sinä aikana synnyttämään. Vauvaa varten alkaa olla kaikki jo valmiina. Sairaalakassi itselle pakattuna. Vauvan kotiutumisvaatteet ja vaipat valittuna, pitäis siirtää ne vaan johonkin kassiin odottamaan kotiutumispäivää (voi kumpa se koittaisi pian). Vauvan sänky pitäis myös kasata, mutta sen nyt mies voi tehdä vaikka sillä aikaa kun itse olen sairaalassa.

Pääsin jopa tänne työhuoneen koneelle kirjottelemaan ja sain siis myös pari kuvaa laitettua.

Isomummi neuloi tulevalle lapsenlapsenlapselleen (huh, mikä sana) tämmösen ihanan unipussin ja tumput alpakka-langasta.

Itse olen saanut aikaan parit villapöksyt.

Vihreät jo tekovaiheessa kerran täällä blogissa vilahtivatkin.

Asunto on edelleen vähän keskeneräinen. Olkkarista ja keittiöstä puuttuu oikeat verhot. En edelleenkään ole kolmen vuoden etsinnän jälkeen löytänyt THE verhoja keittiöön. Minulla on niin selvä visio, minkälaiset niiden tulisi olla, ettei mistään ikinä löydy sopivia. Tytön huone kaipaa vielä kirjahyllyä, mutta muuten alkaa olla valmista. Mummi ja ukko ostivat tytölle ihanan vihreän ryijymaton ja itse löysin netistä aivan ihanaa sammakkoprinssi-kangasta verhoihin. Kankaanjämistä ompelin vielä pari koristetyynynpäälistä tytölle.

Nyt tyttö kaipaa jo äitiä nukutuspuuhiin, joten jäämme odottelemaan josko ensi yönä jo päästäis synnyttämään. Saunaan aion painua heti kun tytön saan untenmaille.

Nyt on taas keretty touhuta kaikenlaista. Sain loppuviikon väsymykseen helpotusta sunnuntaina, kun tyttö oli koko päivän mummolassa hoidossa. Ja mitä silloin tehdään, kun on koko päivä omaa aikaa… No ommellaan tietysti. Ehdin minä ottaa pienet päiväunetkin.

Tämmösiä syntyi…

Kaavana kestovaippainfosta löytynyt Suuren käsityölehden kaava, koko S, sisäpinta vaaleaa mikrofleeceä ja ulkopinta mummin kätköistä saatua ihanaa vihreäkukkaista retrolakanakangasta, välissä vielä tukikangas toisesta lakanasta.

Yksi noista vaipoista lähtee huomenna vauvalahjaksi kestovaippakaverille, joka sai tytön muutama viikko takaperin. (Ja nyt toivotaan, ettei kyseinen henkilö enää tänä iltana kurki tänne. Heh.)

Oli ihanaa ommella pitkästä aikaa oikein antaumuksella, mutta tyttöä ehti tulla jo kova ikävä, siihen mennessä, kun neiti viimein vähän ennen iltayhdeksää saapui kotiin - nukkumaan.

Maanantaina käytiin tapaamassa ystävää lapsineen kaupungilla ja tulihan siinä kirppikselläkin käytyä. Illan vietin selvittäen lankasotkua, jonka sain aikaan alkaessani, vähän liian innokkaasti, keriä sitä täälläkin aikaisemmin esittelemääni ihanaa violettia lankaa vyyhdistä kerälle. Tuolla se sotku vieläkin odottaa arkussa, mutta saa ehkä odottaa vielä huomiseen. Tänään kävimme saman ystävän kanssa Lappeenrannassa, missäs muuallakaan kuin kirppiksillä kiertelemässä. Minusta on pikkuhiljaa tulossa jonkin sortin kirpputoriaddikti tai jotain. Mutta täytyy kyllä myöntää, että on se aika rankkaa puuhaa. Varsinkin kun mukana on kaksi huliviliä lasta ja möhömaha. Sovimmekin, että seuraavalla kerralla lapset jätetään kotiin isien hoiviin. Mitäköhän isit on siitä mieltä?

Parin päivän kirpparisaldoon kuului mm. vauvalle kolme yöpukua (Marimekon keltakukkainen, Tutan v.sin.pallo ja ruskeavalkoraidallinen),  silkkimyssy, keltainen paita (hetkinen, tämän ostin kyllä jo viime viikolla), sekä uusi käyttämätön kestovaippapaketti, jossa ImseVimsen pul-kuori ja sisävaippa.

Tänään illalla leivoin vielä viemisiä huomiseen kestovaippatapaamiseemme (Meillä on siis samanhenkisistä äideistä koostuva porukka, jonka kanssa tapaamme parin viikon välein jonkun luona. Jokainen tuo tullessaan jotain kahvileipää, emännän ei tarvitse kuin keittää kahvit/teet. “Kestovaippatapaaminen” siksi, että olemme toisemme löytäneet kestovaippainfon etsitään ystävää palstalta, jonkin sortin ompeluseurahan se on. Heh.), kasvispasteijoita. Huh. Meni siinä aikaa, mutta tuli niistä onneksi ihan hyviä. Laitan ehkä ohjeen tänne myöhemmin. Kun kasvistäyte loppui kesken, ajattelin tehdä lopuista makeita lakkahillotorttuja. En suosittele. Hillot levisivät pitkin uunipeltiä. Olishan tän kokki kolmosen pitänyt arvata, että jotain marmelaadia sen olla pitää. No, sai niistä suun makeaksi kuitenkin.

Kiitoksena parin päivän touhottamisesta lantiota vihloo entistä pahemmin, ja pasteija-/torttuherkutteluista tuli vielä inhottava närästys. Taidan siis siirtyä sohvan puolelle lepäilemään ja odottelemaan huomista tapaamista.

Nyt on vauvanodotus alkanut tuntua jo todellisemmalta. Olen mm. saanut neulomisinnostuksen vaippavillahousujen suhteen. Tänään käytiin tapaamassa kestovaippakamuja tuolla Spr:n kirpparilla ja mukaan tarttui aika ihanan väristä Pirtin villalankaa, 100g 4e.

Ja tässä vielä neulomisinnostuksen aikaansaannosta. Novita huopasesta raikkaat vihreät villikset tulossa. Toissapäivänä tein housuosan ja eilen neuloin vähän toista lahjetta. Mutta kertokaa, miksi sukkapuikoilla lahkeitten neulominen on niin tuskaa. Ei millään huvittais neuloa niitä. Voisko joku tehdä ne puolestani? No mutta, eiköhän noista ihan kivat vielä tule…

Neuvolassa tänään käyty ja kaikki hyvin. En ole oikein vielä edes sisäistänyt tätä raskautta. En ole nähnyt edes yhtään painajaista, jossa vauvalle tapahtuisi jotain ikävää, toisin kuin esikoista odottaessa. En ole nähnyt yleensäkään vauvaunia viime aikoina. No, nyt kun ollaan jo viimeisellä kolmanneksella, alkaa pikkuhiljaa miettiä tulevaa synnytystä. Montakohan kertaa sitten taas ajattelee, että mihin tilanteeseen sitä on tullut itsensä laitettua.

Osasyynä valmistautumattomuuteeni on se, että meillä on asunnonhaku kesken. Tai siis, koko kesä ollaan etsitty asuntoa Tampereelta (ts. toiselta puolen Suomea), mutta sopivaa ei ole vieläkään löytynyt. Olin jo suunnitellut, että menen sitten uudessa kaupungissa mammajoogaan jne. mutta taitaa joogat jäädä väliin tällä kertaa. Hyvä jos ehditään muuttaa, ennen kuin tulee lähtö sairaalaan. Todella stressaavaa, kun ei yhtään tiedä milloin ja missä sitä asuu. Ei oikein osaa suunnitella vauvaakaan varten.

No onhan noita vaippoja tullut väkerrettyä. Taas kaksi valmistui eilen.

Sisäpinta samaa harmaata velouria, kuin edellisissä. Pesutarratkin löytyy.

Ja ulkopinta Nanson raitatrikoota. Välissä tyynyliinakangas tukemassa.

Nuo on kai kokoa M, kun esikoisellekin mahtuivat päälle. S-kokoa olin tekemässä, mutta ilmeisesti nuo valmiiksi leikkaamani kankaat sattuivat olemaan suurempaa kokoa.

Olen minä kyllä vähän vaatteitakin jo hankkinut. Esikoisen vauva-ajan unisex-vaatteista tuli suuri osa myytyä kirppiksellä, kun ei sillon tullut mieleen, että toinen voisi tulla jo näin pian. Tänään ostin tuon kuvassa ylhäällä keskellä olevan panda-bodyn (70% ale). Aikaisemmin keväällä ostin netistä käytettynä nuo kaksi viime vuoden äitiyspakkauksen vihreäsävyistä asukokonaisuutta, oliivinvihreän raita-bodyn, oliivinvihreät puolipotkarit sekä pallo-bodyn ja -potkarit. Etualalla omat suosikkini: Lindexin poistoalesta keväällä ostamani, ihana violetti etana-body ja söpöt raitapöksyt. Sopivat mielestäni sekä tytölle, että pojalle. Meillä ei siis vielä ole hajuakaan kumpi sieltä tulee. Jännittää…

ps. Se viime viikolla ostamani kasvonaamio oli muuten aivan loistavaa. Eilen pääsin sitä nassuuni testaamaan ja saa kyllä täydet kymmenen pistettä ja papukaijamerkin. Iho on nyt niin pehmoinen ja tuoksukin oli raikas. Noita täytyy käydä hakemassa lisää…

Tämä viikko on mennyt hurjan nopeasti. Ollaan keretty touhuta vaikka mitä ja ulkona ollaan oltu melkein joka päivä.

Eilen sain ompeluinnostuksen ja kun mummolareissulla sain kankaat leikattua, oli myöhemmin (eilen illalla ja tänään päiväuniaikaan) mukava surauttaa pari NB-kokoista vaippaa tulevalle vauvalle. Vaipat on tosi “poikamaisia” kukkakuoseineen, mutta ehkä se ei haittaa. Heh.

Sisäpinta harmaata velouria, kirppikseltä löytyneestä velour-oloasusta, ja ulkopinta toissapäivänä kirpparilöytönä tehdystä puuvillaisesta tyynyliinasta. Tuli ihan nättejä vaippoja mielestäni. En vaan voi käsittää, että onko se vauva tosiaan noin pieni syntyessään? Pari tuon kokoista vaippaa joskus aiemmin jo ompelin (ihka ensimmäiset vaippani, eli harjoituskappaleet) ja ne on tällä hetkellä käytössä tytön nukella ja nallella. Eli on ne pieniä…

Tässä muuten vielä kuva parista sivunepillisestä vaipasta, jotka ompelin jo toukokuussa. Sisäpinta bambuhamppua ja ulkopintana pallotrikoo, välissä tukikankaana joku vanha tyynyliina. Nuo on olleet kovassa käytössä esikoisella parin kuukauden ajan, joten ne on hiukan jo kulahtaneet, kuten kuvasta näkyy. Kohta jäävät, harmi vaan, pieniksi.

Vaippakangastyynyliinojen (3 kpl) lisäksi kirppikseltä löytyi tytölle parit perushousut ja hieno batiikkivärjätty toppi, palapeli, minulle ruskeat sammarit (jotka eivät kylläkään menneet kiinni enää vyötärön kohdalta, mutta ehkä joskus) ja pilkullinen mustavalkoinen toppi. Lisäksi löysin alla olevat hauskat intialaistyyliset, capri-mittaiset, ohuet housut, jotka ovat kokoa XL, mutta aivan loistavat tämän mahan kanssa kesällä ja vaikka kotona olohousuina.

Mukaan tarttui myös tämä olkalaukku, joka on sopivan kokoinen vaikka hoitolaukuksi. Sen sisältä taskusta löytyi vielä boonuksena Marimekon pieni, oranssi kukkaro. Mukava yllätys.

Ostoksille tuli yhteensä hintaa noin 11 euroa, joka on mielestäni ihan sopiva summa noille löydöille. Tytölle olisi ollut muitakin vaateita, mutta en raaskinut ostaa, kun olivat mielestäni hiukan ylihinnoiteltuja. Taidan ensi viikolla poiketa tuolla kirpparilla vielä uudestaan…