Kuuden vaatteen haaste on nyt sitten virallisesti ohi. Tänään sain pukea päälleni ihan mitä huvittaa. Ja arvatkaa ahdistiko? Jo eilen illalla tuntui melkein kamalalta ajatus, että tästä eteen päin pitää taas oikein miettimällä miettiä, mitä sitä päällensä pistää. Kuuden (tai siis seitsemän) vaatteen kanssa ei ollut sitä ongelmaa. En oikeastaan edes kaivannut mitään vaatehuoneessa roikkuvista vaatteista erityisen paljon. Tänä aamuna ei ainakaan ollut minkäänlaista hinkua pukea päälleen mitään haastevaatteisiin kuulumatonta. No puin kuitenkin synttärilahjafarkut, mustavalkoviirullisen t-paidan sekä Benettonin uuden villatakin. Villatakki oli ihana ja farkut laskeutuivat kivasti kenkien päälle!

Viime viikolla itseasiassa jo vähän karsinkin vaatekaapin sisältöä. Pistin “kirppispussiin” vaatteita, joista pidän, mutta joita en kuitenkaan jostain syystä ikinä halua pitää. Päätin myös luopua eräistä hyllyllä lojuvista farkuista, jotka istuvat muuten hyvin, mutta puristavat vyötäröltä, värikään ei ole erityisen miellyttävä. Kiertoon vaan! Eräät kirppikseltä ostamani mustat farkut saivat vielä jäädä, sillä ne mahtuvat nyt paremmin jalkaan kuin ostohetkellä (silloin ne vähän lököttivät pepusta ja vyötäröltä), vaikka eivät ne oikeastaan ihan omaa tyyliäni edustakaan.

Vaikka vaatekaapissa ei ikinä vaatteita hirveästi ole ollutkaan, on ihanan vapauttavaa nähdä karsittu lopputulos. Hyllytkin tyhjenivät jonkun verran, kun raaskin luopua vanhoista jumppapaidoiksi siirtyneistä t-paidoista. Jumpassakin käytän yleensä vain paria toppia ja muut lojuvat tyhjän panttina. Osan vaatteista laitoin säilytyslaatikkoon, “varmuuden vuoksi”.

Kokemus oli siis kaiken kaikkiaan oikein hyödyllinen. Toivottavasti osaan tästä eteen päin pitää saman karsitun linjan, ja muistan etten oikeasti tarvitse kovin montaa vaatekappaletta. Lisäksi omistamieni vaatteitten tulisi olla erityisen mieluisia. Miksi omistaa monta epämieluisaa, kun tulee hyvin toimeen vähemmällä, mutta sitäkin rakkaammalla?

Heipähei, rankkaa tämä opiskelu, kun ei oikein ehdi muuta tehdä. Siis jos vielä haluaa viettää aikaa edes hetken päivässä lasten kanssa.

Kuuden vaatteen haaste ei suju kauhean hyvin. Yhtenä päivänä jouduin mustan topin korvaamaan toisella hiukan erilaisella mustalla topilla, kun kaikki muut olivat vielä kosteita pesun jäljiltä. Perjantaina kävin postissa juuri kun olin tunkenut kaikki alaosat pyykkiin ja jouduin turvautumaan toisiin farkkuleggareihin. Pariin otteeseen olen jo miettinyt koko haasteen skippaamista, mutta joku ihme taistelutahto pistää aina valkkaamaan kuitenkin ne valitut vaatteet (siis jos vain eivät ole kaikki pyykissä yhtä aikaa).

Olen kuitenkin tehnyt muutamia huomiota nyt haasteen aikana. Tarvitsin uuden takin ja semmoisen myös hankin. Lohduttaudutaan sillä, että olen ostanut uuden syystakin viimeeksi yli kolme vuotta sitten. Nyt olen mennyt vitosen kirppistakilla ja kahden euron UFF-takilla. Ehkä tuommonen vähän siistimpi versio oli ihan paikallaan. Talveksi ei todennäköisesti tarvitse hankkia takkia.

Mustat Vagabondin nahkasaapikkaat kävivät suutarin käsittelyssä ja saan taas alkaa käyttää niitä. <3  Toisen saappaan etuosa yritti irrota pohjasta, mutta nyt se on kuin uusi. Ihanaa, että sain korjattua vian seitsemällä eurolla ja vältyin näin uusien kenkien ostolta, joihin olisi todennäköisesti mennyt se 150e.

Yksi huomio koskee neuletakkeja. TARVITSEN kunnollisen, laadukkaan villaneuleen. Tuo oma mustani on jo niin kulahtanut/venähtänyt, että tilalle voisin hankkia sellaisen täysvillaisen version. Kävin jo eräässä paikassa katsomassa ja suht edullisesti vielä sellaisen saisin. Lisäksi olen todennut, että paitani ovat ihan liian pieniä. Lähinnä hartioiden kohdalta kiristää. Tästä lähtien myönnän itselleni, että vaikka olen yläosasta kokoa S, minun ei aina tarvitse ostaa sitä kokoa, jos vaate ei istu kunnolla hartioista!

Vaatekaapin sisältöä koskien, olen havainnut, etten oikeastaan kaipaa kovinkaan monta siellä tällä hetkellä lojuvaa vaatekappaletta. Aionko tehdä tyhjennystyötä tämän suhteen, en vielä tiedä. Haasteessa minulla on mukana yksi mekko ja se on aiheuttanut sen, että haluaisin ehkä yhden perusmekon lisää. Ennestään minulla ei siis ole kuin tuo yksi mekko, jota tykkään käyttää arkena, muut ovat sitten enemmän tai vähemmän juhlamekkoja.

Eli mitä olen oppinut? Tarvitsen pari pitkäikäistä perusvaatetta lisää, mutta samalla olen valmis luopumaan kaapissa lojuvista turhista ja vain ihan kivoista vaatteista. Olen myös oppinut kiinnittämään huomiota vaatteitten materiaaleihin. En osta kirppikseltä sitä akryylihirvitystä vaan aion täst lähtien pyrkiä panostamaan kunnon materiaaleihin.

Kuvia ei tällä(kään) kertaa ollut. Koitan saada nyt otettua jotain todistusaineistoa, mutta en lupaa mitään. :D

En oikein tiedä, miten minun tänne pitäisi raportoida kuuden vaatteen haasteen etenemisestä. Kuvia en joka päivä ehdi asusta ottaa ja mietin, onko mitään järkeä raportoida, mitä on milloinkin päällään pitänyt?

Eilinen asu oli tämän näköinen:

Eli farkkuleggarit, musta toppi, harmaa neuletakki mustalla huivilla ja tennareilla höystettynä. :) Ulkonakin oli niin lämmin etten tarvinnut päivällä edes takkia.

Synttäripäivän asu oli mekko paksulla ruskealla vyöllä, musta villatakki, mustat sukkahousut ja uudet nilkkurit. Ajattelin oikein panostaa, kun oli synttärit ja kaikkea. :D

Torstaina oli farkkuleggarit, musta toppi, jonka päällä harmaa pitkähihainen trikoopaita, kaulassa musta huivi ja jalassa tennarit.

Tänään kävin kaupassa farkuissa ja harmaassa trikoopaidassa. Musta huivi, takki ja tennarit olivat käytössä myös.

Olen erittäin huono käyttämään koruja. Korvikset on ainoat joita vaihtelen violettien säihkyvien kivikorvisten ja isojen helmikorvisten välillä. Pitäisi ehkä opetella käyttämään kaulakorujakin, mutta tuntuu että ne kuitenkin hukkuvat suuren huivin alle, niin mitä turhaan. Ranteessa olen käyttänyt viimeaikoina sellaista pitkää ruskeaa nahkajuttua joka kieputetaan kolme kertaa ranteen ympäri, sekä ruskeaa puista rannekorua.

Peseminen on sujunut hyvin. Villaneule pitää muutenkin pestä niin vajaassa koneessa, että hyvin sillä villaohjelmalla puhdistuu muutkin mustat. Sain myös suurimman osan huiveistani pestyä, ne alkoivat jo ollakin pesun tarpeessa. Nyt jo haikailen hieman muitten vaatteitten perään. Tai olisi niin ihana kokeilla jotain muuta, mitä en ole aikoihin päässyt pitämään kuuman hellekesän takia.

No nyt on saatu pesukone kuntoon ja voin yrittää Uuden mustan kuuden vaatteen haastetta, josta puhuin aiemmin. Omaan versiooni otin vielä yhden vaatteen, johtuen syyskuun alun kylmistä keleistä.

1. Vaaleat Pieces(?) farkkuleggarit kirppikseltä. Näihin sopisi pitkä tunika ja varsinkin valkoinen sellainen, mutta niitä ei nyt valitsemissani vaatteissa ole. Joudun siis käyttämään housuja pitkän topin tai neuletakin kanssa. Peppuahan ei noissa housuissa näytetä. ;)

2. GT:n vaaleat pillifarkut kirppikseltä. Ehdottomat suosikkihousuni. Kintut mahtuu lahkeisiin, mutta vyötäröllä on silti tilaa (yleensä kaikki pillit on reisistä minulle aivan liian tiukat, vyötäröltä puristaa ja sitten jos ottaa isomman koon, lököttää pepusta).

3. Musta, pitkä perustoppi, joita omistan kolme (lähes) identtistä kappaletta (2 GT ja 1 Only), joten helppoa pesemisen kannalta.

4. Harmaa pitkähihainen trikoopaita (H&M), joita omistan kaksi kappaletta (toisessa on kylläkin pieni reikä vatsan kohdalla). Tämän otin mukaan boonuksena, koska luulen, että jos kelit jatkuvat vielä loppukuusta niin kylminä kuin alkukuusta, en yksinkertaisesti tarkene pelkällä toppi-neuletakki-yhdistelmällä vaan tarvitsen väliin pitkähihaisen. Sopiihan tämä ihan yksinäänkin käytettäväksi kyllä.

5. Suosikkineuletakkini kirppikseltä (Vero Moda). Pitkähkön mallin ansiosta peitää hyvin pepun vaikka alla olis ne leggarit (huono kuva, kun ei tuo tuossa näytä yhtään pitkältä).

6. Musta villaneuletakki. Tämä on ollut takuuneule sen jälkeen, kun sen muutama vuosi sitten ostin Vero Modan alesta. Ihanan pehmeä, ja sopivan ohut lämpimällä kelillä, mutta villan ansiosta tarpeeksi lämmin kylmällä kelillä.

+1. Lindexin etnohenkinen trikoomekko. Oikeastaan ainut mekko jota käytän säännöllisesti. Ainut vika mekossa on sen babydoll-leikkaus. Vyö antaa kuitenkin hieman apua, enkä näytä raskaana olevalta.

Olen miettinyt osallistunko vaiko en. En omista mitenkään hirveän paljon vaatteita, joten en koe haasteen vaikuttavan minuun mitenkään shoppailua vähentävästi tai niin, että ymmärtäisin tulevani toimeen vähemmälläkin. Itseasiassa ajattelin skipata koko haasteen (ostinhan juuri uudet farkut, joita en nyt sitten saa käyttää koko syyskuun aikana, koska en valinnut niitä haastevaatteisiin), mutta huomasin tässä syyskuun alun aikana, että vaikka olisin voinut valita mitä vaan vaatteita, valitsin kuitenkin melkein aina vaatteet juuri noista, jotka olin ajatellutkin haasteeseen valita. Joten uudet farkut saavat nyt ainakin toistaiseksi vielä odottaa.

Noiden vaatteiden lisäksi minulla on käytössä kaksi takkia, trenssimäinen, musta puuvillatakki ja lyhyt, ruskea samettitakki. Kasa huiveja, tämän hetkisinä suosikkeina turkoosi ja musta paksuhko huivi ja valtava harmaa neulerengashuivi kylmemmille keleille, sekä muutamat kengät, joita käytän säästä riippuen.

Kengistä tulikin mieleeni, että pitääkin muistaa viedä saapikkaat suutarille paikattavaksi, ennen kuin tulee ihan kunnon syksy.

Huh huh. Nyt on sitten opiskelutkin lähteneet kunnolla vauhtiin. Tai no orientoivia opintoja tässä käydään ja huomenna alkaa ensimmäinen kunnon kurssi. Olen innoissani, vaikka en kyllä millään olisi halunnut ilmottautua englannin kurssille heti alussa (no voin toivoa etten mahdu mukaan ;)). Ekassa periodissa luvassa mm. ilmastonmuutos- ja rauhantutkimus-luentosarjat, ihanaa ja mielenkiintoista!! :)

Lapsilla menee nyt ihan mukavasti päiväkodissa. Memmi on saanut isommista tytöistä kavereita eikä itkeskele enää, Aamu on yhtä reippaana kuin alusta asti on ollutkin. Tänään tytöillä oli ensimmäinen pitempi päivä, puoleen viiteen asti, mutta hyvin oli mennyt.

Huomenna alkaa jo syyskuu. Mietin otanko osaa Uuden Mustan kuuden vaatteen haasteeseen, jossa on tarkoitus selvitä koko syyskuu kuudella vaatteella. Alusvaatteet, päälysvaatteet, urheiluvaatteet, kengät ja asusteet jäävät kuuden vaatteen ulkopuolelle. Mietin jo vaatteitakin, mutta harmikseni tukin pesukoneen tyynyn vanulla, kun idiottina tungin pesuun tyynyn jossa oli reikä ja kaikki vanut levisivät koneeseen, poistoputkeen jne. Nyt pesukoneen alta valuu pestessä vettä, kone ei linkoa kunnolla, enkä oikein tiedä mistä se johtuu. Nukkasihti on putsattu, kunnolla kiinni ja itseasiassa ongelma ilmeni tuon operaation jälkeen… !?!? Olen äimänä ja kyrsiintynyt. Jokaisen äidin painajainen, kun ei voi pestä pyykkiä, heh heh.

Jokatapauksessa, tällä hetkellä on pyykissä lempparifarkut ja -neuletakki, jotka olisin ehdottomasti ottanut mukaan haasteeseen, joten en vielä ainakaan pääse niitä käyttämään. Ehkä osallistun vähän jälkijunassa, kun saan vaatteet pestyä. Vai mitä olette mieltä?

Onko kukaan lukija ajatellut osallistua?