Musiikkia teille illan iloksi.

Kävin taas joogassa kahtena päivänä putkeen, ja ai että se tekee hyvää! Olen ollut tänään niin pirteä, joogattuani heti aamusta 1,5 tuntia. Kiva plussa, kun sain erään kaverin mukaan kurssille. :) Nyt pitäis vaan jotenkin rutistaa itsestä energiaa ja intoa, jotta jaksaisin joogata myös kotona. Vaikea järjestää sopivaa ajankohtaa, kun mies tulee töistä niin myöhään, eikä oikein huvita aamullakaan herätä hirveän aikaisin, kun muutenkin tuo isompi neiti pomppaa pystyyn kuuden ja seitsemän välillä. Ennen harjoitusta pitäisi olla noin kaksi tuntia syömättä, joten senkin puoleen iltaharjoitus on hankalampi järjestää.

Olen viime aikoina kaivannut kovasti myös toisenlaista kuntoilua. Hurjat kuukausimaksut vaan hirvittää ja tulisiko sitä sitten kuitenkaan lähdettyä niin usein. Nyt nuo lapset tosin viihtyisivät varmaan jo yhdessä hoitopaikassa, jos salilla semmoinen mahdollisuus olisi. Tekisi se hyvää kyllä ihan omalle jaksamisellekin. Ehkäpä vielä repäisen ja liityn kevääksi/kesäksi kuntokeskuksen jäseneksi. Jos sitten syksyllä pääsisi jo yliopistoliikunnan piiriin. Peukut pystyssä. Nyt alkaa olla jo byrokratiat hallussa…tai ainakin vihkossa.

Huomenna on varmasti luvassa hurjaa liikuntaa. Lähdetään Ideaparkkiin, jossa pääsen Memmin kanssa viettämään kahdenkeskistä aikaa HopLoppiin. Kivaa!! Toivottavasti kunto kestää.

No nyt on! Ja tykkään kyllä! Malli on vähän pitempi kuin aluksi suunnittelin, mutta ilmeisesti parturin mielestä tuo korvien kohdalta pitempi malli sopi paremmin kasvojeni muotoon, myös takaa hiukset jätettiin pidemmiksi. Värjäystä ei myöskään vielä voitu tehdä, koska hiukset ovat vielä niin rasittuneet. Ainakin viikon verran noita nyt hoidellaan ja sitten värjäillään varmaankin tuhkanvaaleita raitoja. Yllätyin kyllä, että omakin väri näytti noin kivalta, vaikka olen aina pitänyt sitä ihan karmeana harmaana.

Aluksi takkujen latvat leikattiin pois ja sen jälkeen parturi availi takkuja juurista. Ja voi helevettiläinen, se ei tuntunu yhtään mukavalle. Parturi vertasi kipua samaan, kuin jos päänahkaa tatuoitaisiin tai hiuksia epiloitaisiin irti. Kaksi lasta synnyttäneenä kestin kivun kuitenkin kuin kaksi lasta synnyttäneen kuuluu. :D Pistää miettimään kaksi kertaa, ennen kuin hankin takut uudestaan.
Kärsimyksen jälkeen hiukset olivat kuin afro! Hauska näky. Pesu ja tehohoito kuitenkin tekivät ihmeitä ja käkkärät suoristuivat. Leikeltiin ja muotoiltiin ja valmista oli.

Mukaan lähti nyt myös uusia muotoilutuotteita, sekä shampoo ja hoitoaine. Ihanan tuoksuisia! Olin kiinnostunut Tigin uuden Love Peace Planet -sarjan tuotteista, mutta parturi ei osannut vielä oikein suositella niitä, joten otin noita, jotka varmasti hoitavat rasittuneet karvat kuntoon. Koko omaisuus meni, mutta uskon tuotteiden olevan rahan arvoisia ja riittoisia.

Memmi oli mukana lähes koko reissun ajan. Meinasi vähän hermoja kiristellä tukanraastamisvaiheen aikaan, kun Memmi kyseli omituisia, pyöri jaloissa ja punki jo valmiiksi hikiseen syliini. Olisi tehnyt mieli vaan keskittyä kivun kestämiseen. Memmin hiuksia leikattiin myös, mutta niin vähän, ettei eroa oikeastaan edes huomaa. Olisin kyllä toivonut suurempaa muutosta, ettei nuo taas kohta ui potassa…

Nyt pitääkin sitten passittaa tuo mies parturiin. Kun nähtiin parturireissun jälkeen, kommentti oli: “Ihan kun peiliin kattois.” :D

Tämä pieni kiisselin ystävä on antanut äitin nukkua!

Eli vihdoin yli vuoden valvomisen jälkeen olen saanut nukkua kokonaisia öitä! Yleensä kyllä herätään kerran yössä huutelemaan, että äiti hakisi viereen, mutta nyt jo useampana yönä (ei peräkkäisinä kuitenkaan) neiti on nukkunut aamuun asti omassa sängyssään. Harmi vaan, että Memmi-the-aamuvirkku on herännyt jo kuudelta useampana aamuna. HUH! Sitten herää sisko, äiti ja isi, eikä kukaan meinaa saada enää unta, vaikka Memmi siirtyisikin telkkarin ääreen katsomaan “maapalloa”.

Univelkaa on vielä kyllä paljon ja siitä palautumiseen menee varmasti aikaa…

Jos jollain muuten on nukahtamisongelmia, suosittelen kyllä Clipperin sleep easy -teetä. Se toi itselleni helpotuksen, kun joskus syksymmällä ei meinannut uni tulla iltaisin. Tee sisältää valerianaa ja muita rentouttavia yrttejä. Ihanaa kun saa juoda muutakin, kuin pahaa kofeiinitonta rooibos-teetä, menettämättä yöuniaan. Ja makukin on hyvä. Tuoksusta minulle tuli mieleen lapsuuden se semmonen littana keltainen purkka (Juicy fruit?). Nam. Uniteetä saa ainakin “ekokaupoista” ja taitaa sitä joidenkin isompien markettienkin valikoimasta löytyä.
Harmi, ettei tuota teetä varmaan saa juottaa lapsille. Saattais nukutuspuuhat vähän helpottua. ;)

Rentouttavaa ja hyvin nukuttua viikonloppua kaikille!

Minähän en ole mikään kovin muodikas, trendien perässä juokseva tyyppi, ainakaan tarkoituksella. Joitakin muotilehtiä tykkään silti lukea ja seuraan säänöllisesti paria muotiblogia. Yleensä kauhistelen uusia trendejä. Kun pillifarkut tulivat taas muotiin olin ihan järkyttynyt ja vannoin, etten ikinä sellaisia päälleni pukisi, sama juttu legginsien kanssa. Mutta mitkäs ne nyt ovatkaan suosikkihousujani.

Syksyisin yleensä vaivun jonkin sortin “mummotilaan”, jossa ei siinäkään ole mitään vikaa ;), kaivan puikot ja villasukat esiin, haen piristystä neuleista ja väreistä, mutta en mitenkään oikein innostu muodista. Eihän niitä vaatteita kukaan edes sieltä takin alta näe. Ja lasten kanssa harvemmin käydään missään, missä pitäisi pukeutua kovin hienosti. Keväisin saan jonkun identiteettikriisin, haluan uudistaa vaatekaappia ja ulkomuotoa. Kokeilla uutta. Ja miksei sitä voisi pukeutua kauniisiin vaatteisiin ihan vaan itsensä takia!?

Lehdistä tilaan tällä hetkellä Oliviaa (oma suosikki), joka voidaan kai lukea muotilehdeksi. Joskus ennen lapsia tilasin myös Trendiä, mutta vauvavillityksissäni kyllästyin pinnalisen oloisiin muotijuttuihin. Halusin lukea vain vauva-aiheisia lehtiä. Eilen ostin itselleni piristykseksi Trendin uuden numeron ja yllätyin positiivisesti! Olen nyt lukenut lehden meilkein kannesta kanteen ja joitakin juttuja selaillut useampaan otteeseenkin. Inspiroiduin myös vaaterintamalla… (anteeksi kuvien huono laatu, tuo meidän kamera on ihan kakka, enkä oikein osaa edes käyttää sen parhaita ominaisuuksia.)

Yllä olevat kuvat siis “Miesten puolella”-jutusta.

Hankintalistalla boyfriend-malliset farkut. Tosi kivat tuommosen topin kanssa, jonka tapaisia kaapista jo löytyykin. Vaihtelua pillifarkkulinjaan.

Valkoinen, rento kauluspaita. Sit kun vielä kehtais pukea tuommoset farkkusortsit, ni olis aika cool. :D

Tarvitsen kevääksi uuden takin. Tämmönen trenssi olis kyllä tosi kiva!

Söpö isohko, ohut neuletakki (kaapista löytyvän) lyhyen mekon kanssa. :)

Innosuin myös korkokengistä noissa asuissa!! (Tähän semmonen silmät ja suu ammollaan -hymiö.)

Alan ilmeisesti pikkuhiljaa kuoriutumaan kotiäitiolotilasta ja valmistautua ensi syksyn opiskeluihin. Sitten voi taas pitää kivoja ja hienoja vaatteita päivittäin, kun eihän niitä nyt täällä kotona möllöttäessä viitsi nuhjata käyttökelvottomiksi. Heh.

Tässä vielä ehkä viimeinen takkutukkainen kuva minusta…

Parturi varattu tiistaiaamulle. Memmikin pääsee tasaamaan latvoja. :)